ETUSIVUDRSKIRJOITUKSIAMEDIAKEIKATVIERASKIRJAIN ENGLISH

KIRJOITUKSIA: Tuusulan studiolla 2. - 3.2.2007

Paikkausreissuksihan se meni kuin menikin. Löydämme itsemme taas tuusulassa sijaitsevasta pienehköstä kopista, jossa ei kierrä ilma. Ahdistaa ja pelottaa. Näen Teemun silmistä kauhun, johon itse reagoin haukkomalla henkeäni ja pidättelemällä itkuani. Matti seisoo seinää päin ja vaikuttaa siltä, että hän ei ole oikeasti täällä. Painamme play -nappulaa ja Protuuls kajauttaa ilmoille kaksi viikkoa sitten tapahtuneen katastrofin...

Toivoa?

...Ja kas kummaa. Tilanne ei ole sittenkään ihan niin toivoton kuin olimme ajatelleet sen pahimmassa tapauksessa olevan. Kannamme kamat sisään, otamme pastillit ja alamme hommiin. Nyt on siis tarkoitus taltioida loput kitarat noihin kirottuihin kappaleisiin, joista olisi tarkoitus taikoa tuleva DRS -promo.

Kyse ei ole suinkaan särövalleista, vaan rouheudesta, ja tässä tapauksessa vieläpä "kliineistä" sellaisista.

Ammattimies.

Matti soittelee biisejä selkäytimestään Teemun taltioidessa ne kovalevylle. Tässä on asian ydin yksikertaisuudessaan. Hommat etenevät suhteellisen jouheasti. Nyt ei jäädä viilailemaan liikoja, vaan keskitytään oleelliseen, eli johonkin mistä minä en tiedä vittujakaan. Tiedätkö sinä!?

Sattuneesta syystä löydämme studiosta akustisen rautakielisen kitaran. Tälle vehkeelle löytyykin käyttöä huomattavasti enemmän kuin olimme kuvitelleet. Tämä soitin saa kappaleet kuullostamaan popille ja se on hyvä se! Paikoitellen tulee mieleen jopa koko drs -orketerimme lemppari bändi: nikcelbäk. Nauramme kippurassa studion lattialla ja päätämme painaa itsellemme t-paidat joissa lukee risto asikainen. Tämä ajatus saa meidät pelkäämään itseämme ja päädymme hakkaamaan toisiamme kylmillä lahnoilla, jotka olimme juuri käyneet onkimassa läheisetä psyykealtaasta. Kalat hajoilevat käsiimme ja pian studion lattia on kuin jonkun infernaallisen perkauksen jäljiltä.

Rakkaus

Katselen aiheutunutta sotkua ja en tunne mitään. Kalojen jäänteiden haju on kuvotava ja se saa minut oksentelemaan studiossa olevien monitorien ja näppäimistöjen päälle. Koetan pyyhkiä kasilläni aiheuttamaani sotkua, mutta se on turhaa. Aina kun olen pyyhkinyt osan Studiolaittestoa puhtaaksi oksennan jonkun toisen laitteen ylle.

Matti avaa silmänsä ensimmäistä kertaa näiden sessioden aikana ja huomaa pissineensä housuunsa. Hän alkaa riisuntumaan, ja samaan aikaan Teemu tajuaa kehonsa vasemman puolen tunnottomaksi. Näiden kahden onnettoman katseet kohtaavat ja he heittäytyvät hurjaan syleilyyn. En voi enää pidättää sisälläni muhinutta veristä ulostettani, ja näin löydän tarkoituksen kaikukopalle sekä itselleni. Huomaan Teemun ja Matin rakastelevan oksennuksessani studion pöytää vasten ja päätän siunata tämän pyhän liiton ripottelemalla kaikukopastani lisää eritteitä heidän päälleen.

Pian tämän rakkauden toimituksen jälkeen huomamme Matin tulleen raskaaksi. Hänen rintansa alkavat erittää maitoa, jota minä ja Teemun imemme hänestä kuin kissan pennut. Koemme maitoa nautittuamme hengellisen heräämisen, joka on ylitse kaiken ennen kokemamme. Synapseissa paukkuu ja pörisee. Enkelfaliini kanavat avaavat kielletyt portinssa ja euforinen itsensä kadottaminen on tosiasia. Saan orgasmin ja huomaan oksentelevani kukkasia sekä ulostavani pupuja, jotka parittelevat keskenään studion lattialla.

Ihminen.

Raskaudella on sama vaikutus kuin keijupölyllä, koska huomaamme Matin kykenevän laulamaan nuotilleen, virittämään kitaran sekä levitoimaan. Pullotamme maitoa tyhjiksi juomiimme Coca.cola -pulloihin ja suuntaamme kohti Helsinkiä ja kalliota. Kiipeämme teemun kanssa matin selkään ja lähdemme matkaan. Öinen moottoritieverkosto avautuu allamme kuin liekeissä oleva tuhat kaulainen käärme, joka ei tiedä onko hän yksi vai enemmän. Teemun vasen puoli retkottaa puoliksi halvaantuneena Matin selässä. Pistelen siihen neuloja aikani kuluksi.

Noin 30 minuutin lennon jälkeen laskeutuessamme kallioon, huomaamme paikallisten asukkien selvästikkin etsivän jotain, joka "rokkaa". Huudan parin metrin korkeudesta kuuluvaan ääneen ilmoille sanat: "Te kaikki kuolevaiset ihmiset, jota elätte hedonististen oppienne sekä vääristyneen minäkuvanne ikeen alla. Täällä on teille jotain mikä rokkaa ja svengaa kuin täydellisyys- sekä kaikkivoipaisuuskuvitelmamme. Tulkaa imemään!"

Ihmislauma syöksyy ostamaan maidolla täytettyjä Cococcola -pullojamme, mutta pian kuitenkin päädymme myymään "tuotettamme" suoraan hanasta, eli Matista. Ihmiset imevät Matin turvonneita nännejä ja vaipuvat maahan kouristellen mielihyvästä. Ilta on suksee eli menestys. Me teemme rahaa kuin diktaattori valtiossa, jossa on hyvät luonnonvarat.

Lapsi.

Menemme Teemun luo ja tärisemme onnesta. Havahdumme tästä kummallisesta tunteesta vasta, kun Matilta pääsee lapsivesi ja supistukset ovat tiheydessään verrattavissa tublapassareihin, joita soittaa dave lombardo. Aloitamme synnytyksen ja huomaamme kauhuksemme, että matista sojoittaa kaksi jalkaa, jotka koettavat juoksuttaa itsensa vapauteen. Matti on voimaton. Jalat vievät voiton ja ne katoavat Matti mukanaan Teemun ikkunasta Helsingin yöhön. Kuulemme huoneistoon ainoastaan epämääräistä kiljumista sekä pienien jalkojen läpseen. Tätä seuraa täydellinen hiljaisuus, joka murtuu Teemun totemukseen: "se soittaa huomenna."

On ollut kaikin puolin onnistunut ilta ja tästä on hyvä jatkaa. Seuraavalla kerralla onkin sitten pääosassa laulujänteet sekä epävireys. Ennen tätä Teemun on kuitenkin hoideltava hieman erinlaisia velvollisuuksiaan Tytär -leirissä, joka onkin sitten ihan toinen tarina. Voimia nauhoituksiin mulkerot!

Loppu.

-p