ETUSIVUDRSKIRJOITUKSIAMEDIAKEIKATVIERASKIRJAIN ENGLISH

KIRJOITUKSIA: Mökkisessiot

1.
Ajan Kuopion rautatieasemalle ja poimin kyytiini Teemun. Pyörimme ympäri kaupunkia ja keräämme tavaroita, joita tulemme seuraavina päivinä tarvitsemaan. Aikamme keskustassa pyörittyämme suuntaamme keulamme ulos urbaanilta-alueelta. Kerrostalot sekä kauppakeskukset vaihtuvat maataloihin ja metsikköön. Noin 50 kilometrin jälkeen löydämme itsemme järvenrannalla sijaitsevasta mökistä, jonne mukanamme olevat äänitysroippeet asettuvat toimintavalmiuteen. Takkaan sytetään tuli. On rauhaton olo. Lämmitämme saunan ja emme laula nuottiakaan. Hölmöilemme kuin huumeissa ja alkoholissa. Nukahdamme lopulta vuorotellen.

2.
Ajamme kohti Kuopiota. On äänetön aamu. Kuopiossa vaihdamme autoa ja palaamme takaisin mökille. Käymme nukkumaan. Näen unta, ja niin näkee myös Teemukin.

On kulunut melkein 24 tuntia siitä kun aloitimme laulujen taltiointiprosessin. En ole laulanut vielä kertaakaan. Olen itse hiljaisuus - äänetön. Istun sohvalla ja katselen takkatulta. Pyrin olemaan sanomatta sanaakaan.

Ja kun lopulta astun huoneeseen, jossa laulaminen ottaa konkreettisen muotonsa, ei mieleeni jää juurikaan muistikuvia. Kaikki on määrittelemätöntä. Joidenkin asioiden kuvaamiseen ei ole oikein olemassa tarvittavaa termistöä. On jotenkin vaikeaa selittää edes itselleen tarkasti tiettyä ääntelyä tai sitä nuottia tai harmoniaa johon sen täytyisi lukkiutua? On tietenkin hyvä kysyä, että onko asiaa edes tarpeellista analysoida näin, mutta ainakin minun kohdallani vastaus taitaa olla - kyllä. Toisaalta taas liiallinen erittely tekee mielen jokseenkin sokeaksi kokonaisuudelle. Ehkä juuri siksi meidän kielemme on puutteellinen. Muuten meistä tulisi liian mekaanisia, ja tälläinen rationaalinen erittely elämäntapana kuullostaa varmasti osasta väestöä yhtä houkuttelevalta kuin olla eristyksissä päällekkäin pakattuna kuusikulmaisissa rakennelmissa internetpornon ja hollywood -elokuvien ympäröimänä.

Saunan sekä puolen yön jälkeen juhlistetaan 27 -vuotissyntymäpäivääni äärimmäisen kovilla huumeilla ja vahvalla alkoholilla. Huomaamme etuoven olevan ampiaisten peitossa. Tuntuu siltä kuin pahat voimat olisivat langettaneet kirouksen yllemme. Mökissä on yli 30 astetta lämmintä ja ovia ei voi avata, koska ampiaislegioonat pyrkivät sisään. Pahimmillaan sängyillä kieriskellessämme tuntuu, että henki salpaantuu.

3.
Laulan aamulla hieman lisää, jonka jälkeen haemme paikalle Matin. Hän on muistanut minua syntymäpäivänäni ostamalla minulle leluhaulikon. Hän todellinen ystäväni, jolla on ainakin yhtä todellinen tilannehuumorintaju. Matti laulaa kuin kermaa lipittävä kissanpentu, ja Teemu taltioi kaiken kuin kirjanpitäjä tiliotteensa. Itse huomaan taas vajonneeni tuijottelemaan tuota siunattua takkatulta, joka saa ajatukseni harhailemaan niin lämpimän ihanasti sisään ja ulos tästä tilanteessa.

Illalla lämmitämme saunan, aivan kuten aikaisempinakin iltoina. Teemu ja Matti käyvät kastautumassa laiturilta hyisessä vedessä. Ampiaiset eivät palaneet.

4.
Matti on tehnyt aamupalaksi kanamunia, lihapiirakkaa ja makkaraa. Olemme Teemun kanssa mykistyneita ja syömme ruokamme mukisematta. Matin laulettua loput osuutensa heitämme hänet takaisin Kuopioon.

Mökin ilmapiiri muuttuu taas hieman raskaammaksi kolmannen osapuolen kadottua. Parisuhde on jokaisen henkilökohtainen helvetti. Illalla laulan hyvin. Saunan jälkeen katsomme Leonard Cohenin DVD:n. Sillä esiintyy muutama uskomaton laulaja. Oloni on hämmentynyt mutta toiveikas.

5.
Se kuinka kahden ihmisen välille kaikessa hiljaisuudessa muodostuu rutiineja (joissain puhutaan toiminnan instituutioista) on äärimmäisen mielenkiintoinen prosessi. Osa parisuhteiden kompastuskivistä luodaan mitä luultavammin näissä keskustelemattomissa toimintatapojen vakiintumisissa, joita osapuolet eivät välttämättä tule koskaan edes tiedostamaan. Kaikesta vain muodostuu toisinaan olevinaan jotain niin tärkeää ja olevinaan jotain niin todellista, että niitä osaisi edes omalla olevinaan niin puhtaalla järjellään kyseenalaistaa.

Illalla saunan ja henkisesti raskaahkon päivän jälkeen katselemme Teemun kanssa täysin pilvetöntä tähtitaivasta ja huokaamme helpotuksesta - on todellakin mahtavaa ja tervettä tajuta mökkipsykoosin asteella olevasta tilastaan käsin olevansa varsin mitätön osa tätä kaikkeutta!

6.
Ajamme aamulla Kuopioon, syömme aamiaisen sotaveteraanin luona ja poimimme kyytiimme Olli Happosen.

Ja ennen kuin tajuammekaan olemme taas tuossa samaisessa mökissa noiden samaisten seinien sisässä. Ainut muutos tilanteessa on se, että itse olen laulanut jo melkein kaiken mitä tarvitaan ja kopista ulos ja sisään astelee lähinnä Olli. Lauleskelemme todella rennolla tahdilla sekä meiningillä sitä sun tätä sinne sun tänne ja juomme alkoholia. Itseasiassa tämä on ensimmäinen kerta kun aiomme tarkoituksella juoda hieman enemmän. Nämä ovat olleet toisin sanoen todella "kuivat" sessiot.

Itse nukahdan ensimmäisenä.

Herään aamuyöstä mökin lattialta kummalliseen ambient-äänisaasteeseen, jota Teemu rakentelee tietokoneella Ollin kanssa. Sampleinä käytetään snapsilasin kilinää ja pieruja.

Minun ei tarvitse sanoa enempää.

No ehkä vielä sen verran, että lainaan tähän loppuun vielä Matin sanoja Mikolle, jotka kuuluivat seuraavasti: "Hyvä nauha sieltä on tulossa."

Hyvää syksyä

-p