ETUSIVUDRSKIRJOITUKSIAMEDIAKEIKATVIERASKIRJAIN ENGLISH

KIRJOITUKSIA: Kuulumisia treenikseltä - 117db

Hyvä ystäväni sekä rakas vihamieheni Mari sattui taannoin kertomaan minulle, että hän on päässyt käsiksi sellaiseen tarunhohtoiseen vekottimeen, jolla lasketaan desibelejä, ja että hänen pitäisi löytää jokin meluisa tila jossa altistaa kyseitä laitetta metelille. Kyseessä olisi jokin hänen opintoihinsa liittyvä juttu. Yhdessä sitten tuumimme, että meidän treenit varmaan soveltuvat tälläiselle toiminnalle vallan mainiosti. "Tuumasta toimeen" periaatetta noudataen Mari ja hänen naispuolinen anonyymi luokkatoverinsa ilmestyivät harjoituksiimme. Olin tietenkin tyylilleni omaisesti unohtanut mainita asiasta muille orkesterimme jäsenille, ja näin ollen joku saikin kuin saikin sutkautettua sen ainoan ja oikean vastauksen siihen kysymykseen, joka oli vilpittomuudellä suunnattu mittausta tekemään tulleille tytöille: "mitä te tulitte mittaamaan?"

No joo...

Mittaukset onnistuvat vallan mainiosti ja tulokset tulivat viikon päästä. Treeneisämme altistutaan 10 minuutin aikana palttiarallaa 100 db:lle. Tämän jälkeen pyysin vielä Maria käymään uudelleen treeneisämme sellaisen desibelimittarin kanssa, jolla mitataan "piikkejä", eli suurimpia äänenvoimakkuuksia eikä tuollaista keskiarvoa kuten edeltävällä kerralla. Täälä mittarilla päästiin jo 117 db:liin saakka. Tämän miehekkään kipukynnysraja-arvon sekä samalla varman kuulovaurion aiheutavan arvon meille lennätti Petteri K:n uuden karhea ja viiltävä Crash -pelti.

Karu fakta on se, että ilman kuulon suojausta ei tämän kaltaisessa melussa yksinkertaisesti kannata olla. En kyllä ole varma, että kuka kuuleva ihminen siellä edes pystyisi ilman suojausta olemaankaan. Joten kaikesta tästä viisastuneena saamme yhteenvedoksi tähän loppuun kaksi hyvää sääntöä! Tässä kummallisessa maailmassa kannattaa suojata kuulo sekä pippeli mittauksen yhteydessä.

-p